Vetelin lukion viisi vuosikymmentä  
   

Vetelissä syntyi 1930-luvun jälkipuoliskolla ajatus oman oppikoulun perustamisesta. Toimeliaat koulun puolestapuhujat perustivat kesällä 1937 Vetelin yhteiskoulun kannatusyhdistyksen, jonka nimissä ryhdyttiin keräämään rahaa suunnitelman toteuttamiseksi. Ensimmäiset lupa-anomukset koulun perustamiseksi saivat valtioneuvostolta hylkäävät päätökset, ja sodan syttymisen vuoksi hanke jäi lepäämään.

Sodan päätyttyä kannatusyhdistys sai haltuunsa suojeluskuntatalo Suojalan. Nyt yhdistyksellä oli hallussaan koulunpitoon sopiva rakennus, ja kun varainhankinta samaan aikaan tehostui, valtioneuvoston kanta Vetelin kouluhankkeeseen muuttui suopeammaksi. Toukokuussa 1945 kunta sai luvan perustaa neliluokkaisen kunnallisen keskikoulun. Oppilaiksi pyrkiville järjestettiin pääsykoe, ja syksyllä 40 nuorta aloitti koulunkäyntinsä remontoidun Suojalan luokissa.

1940- ja 1950-lukujen vaihteessa opetustilat alkoivat käydä ahtaiksi, sillä koulun oppilasmäärä kasvoi jatkuvasti. Kannatusyhdistys alkoi suunnitella uuden koulutalon rakentamista. Kaskelan piirustusvaiheessa otettiin huomioon myös se mahdollisuus, että koulu lähitulevaisuudessa laajenisi lukioluokat käsittäväksi. Valtioneuvosto myönsi toukokuussa 1956 yhteiskoulun kannatusyhdistykselle luvan laajentaa ”yhteiskoulu syyslukukauden alusta asteittain seitsemänluokkaiseksi, yliopistoon johtavaksi yhteiskouluksi.” Perhonjokilaakso oli saanut ensimmäisen lukion.


Vetelin lukion ensimmäiset abit viettävät penkkareitaan kevättalvella 1959

Yhteiskoulun rehtoriksi oli valittu toukokuussa 1956 saksan kielen opettaja Eero Hoffren. Hän piti tärkeänä koulun kasvatus- ja opetustyön korkeaa tasoa ja oli pioneerin asemassa lukioluokkien vakiinnuttamisessa. Koulun kannatusyhdistys alkoi suunnitella 1960-luvun alussa lisärakennusta lukioluokkia varten. Rehtori Hoffren menehtyi vuonna 1961 sairaskohtaukseen, eikä näin ollen ehtinyt nähdä Tietolan valmistumista. Rakennushankkeen aikana rehtoreina olivat Jouko Ahtiainen ja hänen jälkeensä Aarre Lampi.

1960-luvun lopulla yhteiskoulu siirtyi kannatusyhdistykseltä Vetelin kunnan omistukseen. Yhtenäinen Vetelin yhteiskoulu jaettiin hallinnollisesti kahtia, lukio erotettiin omaksi koulukseen ja sen nimeksi tuli Vetelin yhteislukio. Yhteislukio jatkoi entisen yhteiskoulun perinteitä yksityisoppikouluna, jonka kannatusyhdistyksenä kunta toimi. Yhteislukio- nimi oli käytössä vuoteen 1974 saakka, jolloin Vetelissä siirryttiin peruskoulujärjestelmään ja lukio siirtyi osaksi kunnan koululaitosta. Käyttöön otettiin nimi Vetelin lukio.

Suomi eli 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa murroskautta. Yhteiskunnan liberalisoituminen ja politisoituminen 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa näkyi myös koulussa. Teinikunnan hallitus aktivoitui ja kouluneuvostot alkoivat toimia. Politiikka tuli kouluun, mutta innokkaimman koulupolitikoinnin aika lukiossa kesti vain muutaman vuoden.

Myös seuraava vuosikymmen oli eteenpäinmenon aikaa. Vetelin lukiossa siirryttiin vuonna 1982 jaksolukuun ja kurssimuotoiseen opiskeluun. Tietotekniikka teki tuloaan koulujen opetussuunnitelmiin. Nopea tekninen kehitys oli lukiolle haasteellinen. 90-luvun alkaessa tietotekniikka oli jo vakiinnuttanut asemansa koulun oppiaineena, ja sen tuntimääriä lisättiin edelleen.

1990-luvun puolivälissä koulussa tapahtui rehtorin vaihdos. Koulua pitkään palvellut Aarre Lampi jäi eläkkeelle syksyllä 1994, ja rehtoriksi valittiin Marja-Liisa Pekkola. Vetelissä – kuten muissakin Suomen lukioissa – siirryttiin luokattomuuteen ja otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma lukuvuonna 1995-1996.

Uuden vuosituhannen alkaessa lukiossa alettiin valmistautua Tietolan peruskorjaukseen, joka toteutui vuosina 2002-2003. Lukiolaiset ja heidän opettajansa siirtyivät remontin ajaksi evakkoon Suojalaan ja Kaskelaan. Uusi rehtori Riitta Liias-Lepistö oli vahvasti mukana lukiorakennuksen toteutusvaiheessa.

Viisikymmentä vuotta toimineen koulun historia on sisältänyt sekä koulunkäynnin arkea että juhlahetkiä. Lukion saaminen pienelle paikkakunnalle oli aikoinaan tärkeä saavutus, joka vahvisti Vetelin asemaa keskipohjalaisten kuntien joukossa. Vuosikymmenten aikana lukiosta on päässyt ylioppilaaksi yli 2 000 nuorta. Usko sivistyksen voimaan on ollut vahva.

Katariina Aho-Matilainen, Vetelin lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori